Kaksi nuorta naista eivät ymmärtäneet politiikasta mitään – heidän vaaliohjelmastaan tuli valtakunnallinen hitti

Maaliskuun lopussa julkaistu Nonsense Vaalispessu-podcast soi paraikaa kymmenien tuhansien nuorten aikuisten korvanapeissa. Ohjelman jaksot dominoivat röyhkeästi mm. iTunesin kuunnelluimmat podcastit – TOP-listaa ja valtakunnan lehdet kirjoittavat hämmästyttävästä ilmiöstä.

Ohjelman muoto ei sinänsä poikkea totutusta. Naiset kysyvät hauskasti rakennetuissa ohjelmaosioissa studiovieraalta kysymyksiä ja vieras vastaa. Samassa jaksossa puhutaan niin vieraan vatsavaivoista, tämän puolueen kannasta maahanmuuttoon kuin haavemaailman petikumppaneista. Ohjelman omalaatuisuus syntyy kaverillisesta tunnelmasta ja aidosta ymmärtämisen halusta. Alexa Dagmarin ja Linda Juholan podcastin häpeilemätön tietämättömyys ja ymmärrettävä, kapulaton kieli kiehtoo kuuntelijoita.
Kun vieras sanoo sanan hoitajamitoitus, tytöt kysyvät mitä se tarkoittaa. Vieraiden mainitsemista ”vaikeista sanoista” päivitetään myös Nonsensen Instagramiin Vaalispessu -sanakirjaa, jotta keskusteluissa olisi helpompi pysyä mukana.

Vaikuttajien studioon virtaa istuvia kansanedustajia ja puoluejohtajia

Ohjelmasarjan puolivälissä ovat vieraina käyneet jo mm. Emma Kari, Antti Kaikkonen ja Hjallis Harkimo. Seuraavaksi vuorossa ovat Sanna Marin, Silvia Modig ja Petteri Orpo. Vieraat on kutsuttu istuvista puolueista, yksi kustakin ja mukana myös Harkimo Liike Nytistä, avaamassa uudenlaista puolueetonta vaihtoehtoa.

Sarjan suunnittelussa tiedettiin, ettei nuorta kohderyhmää kiinnosta perinteinen väittely ja päälle puhuminen, vaan rakentava ja ymmärrettävä keskustelu. Tästä syntyi linjaveto, ettei vieraana olevaa ehdokasta suolata, eikä koiteta saada kiinni valheesta vaan häntä kuunnellaan ja annetaan yleisön tehdä omia havaintojaan.

Studiossa ja sen ulkopuolella vieraat ovat kuvailleet ohjelmaa ”mahtavan erilaiseksi positiivisella tavalla” sekä kilvan kiitelleet tekijöitä vaikuttavasta yhteiskunnallisesta teosta innostaa nuoria politiikan äärelle ja äänestämään.

Yleisö on innoissaan yhdessä oppimisesta

Yleisöltä satelee tuhansia palautteita, jossa kiitellään tekijöitä. Välillä kritiikkiä on tullut siitä, etteivät tytöt ole avanneet vaikeita sanoja riittävästi. Tällöin palautteen lähettänyt kuulija on nostettu esille selittämään sanaa tarkemmin.
Vaalispessussa opetellaan asioita yhdessä.

Yhteiskunnallinen vaikuttajateko

Vaalispessun menestys ei ole sattumaa, vaan vaikuttajamarkkinoinnin ammattilaisten vastaus nuorten matalaan äänestysaktiivisuuteen*. Viime eduskuntavaaleissa 18-34-vuotiaista äänioikeuttaan käytti vain hieman reilu puolet. Tekijätiimi halusi selvittää onko kyse siitä, ettei politiikka kiinnosta vai voisiko ongelma olla tavassa, jolla sitä perinteisesti käsitellään.

Vaikuttajatalo Bablerin tähdet, Alexa Dagmar ja Linda Juhola ottivat haastavan mission toteuttaakseen ja mediaksi valittiin naisten supersuosittu Nonsense podcast – kanava sekä sen Instagram.

Bablerissa harkittiin kaupallisen kumppanin liittämistä ohjelmasarjaan, mutta pian päätettiin, että missio viedään läpi omana hankkeena, yhteiskunnallisena vaikuttajatekona.

Loppu on menestystarinaa.

Jo tähän mennessä Vaalispessun jaksoja on kuunneltu lähes 100 000 kertaa. Podcastin tavoittavuus on kaikilla mittareilla erinomaisella tasolla, mutta tässä tarinassa vaikuttajatalon tiimille tärkeämpää on yleisön lähettämä palaute. Niissä koskettava viesti on, ettei politiikka ole koskaan kiinnostanut, ja nyt ohjelman myötä ei malta odottaa seuraavan ehdokkaan jaksoa.

Loppujen lopuksi tarinan todellinen mittari on nuorten äänestysprosentti, jonka toivotaan liikahtavan näissä vaaleissa positiiviseen suuntaan. Tällöin Alexa Dagmar ja Linda Juhola ovat tehneet vaikuttajakampanjan, jota eivät eläessään unohda.

Jaksot kuunneltavissa:









* Lähde: Wass, Hanna ja Borg, Sami (2016): ”Yhdenvertaisuus äänestyskopissa:äänestysaktiivisuus vuoden 2015 eduskuntavaaleissa”. Teoksessa Grцnlund, Kimmo ja Wass, Hanna (toim.) Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015. OMSO 28/2016. Helsinki: oikeusministeriö.