Vaikuttajayhteistöiden suunnittelussa keskiössä on paras mahdollinen vaikuttajavalinta, se kuuluisa brandmatch. Millä perusteella brandmatchiin päädytään – seuraajamäärän, yleisöprofiilin vai kuvien perusteella? Jos brandmatch perustuu siihen, että vaikuttaja todella pitää tuotteesta tai palvelusta, ollaan ylitetty vasta ensimmäinen kynnys yhteistyön suunnittelussa. Vaikuttajayhteistöiden suunnittelussa hyvä ohjenuora on Bablerin uuden osakkaan, Tuomas Enbusken lause: ”Ja vaikuttajia ei jumankauta käytetä mainostamiseen”.

Miten suunnitella vaikuttavuutta ja välttää vaikuttajan käyttäminen mainoskasvona? Olemme rakentaneet tähän vaikuttajakohtaisen mittarin, jota kutsumme vaikuttavuusindeksiksi. Indeksi yhdistää laadullista ja määrällistä dataa vaikuttajan suhteesta seuraajiin. Keskeisin ajatus on, että vaikuttajalla tulee olla osoitettua auktoriteettia / puhevaltaa ko. brändin kategoriassa. Lisäksi yleisön tulee olla valmis kuuntelemaan vaikuttajaa tällä alueella. Myös teemasta käyty dialogi vaikuttajan ja yleisön välillä on yksi osa indeksiä. Yleisön koko, reach, on oletusarvoisena tekijänä osa indeksiä.

Indeksi on työkalu, jolla vältetään vaikuttajan käyttäminen pelkästään mainoskasvona. Se kohdentaa investointia yleisössä syntyvään vaikuttumiseen eikä vain tavoittavuuteen. Tavoittavuutta voi kasvattaa valitsemalla useamman vaikuttajan. 

Kuvittele tilanne, jossa edessäsi on vaikuttajakampanjan tarjous, jossa ei näy lainkaan vaikuttajien nimiä tai kasvoja. Niiden tilalla on sen sijaan tiedot vaikuttajan puhevallasta, seuraajien kuluttamiseen liittyvistä arvoista ja preferensseistä sekä tavoittavuudesta. Uskaltaisitko tehdä päätöksen? 

No – kyllä me Bablerissa ne kasvot ja nimetkin näytämme.