Artikkelit

Blogien kuolema ja kolme muuta myyttiä vaikuttajamarkkinoinnista

Artikkeli on julkaistu MarkkinointiKollektiivin Nuotiopiiri-blogissa 19.6.2018.


Vaikuttajamarkkinointi on kovassa nousussa – eikä syyttä. Vaikuttajamarkkinointi on tutkitusti tehokasta ja toimii sekä osana laajempaa mediakattausta että myös itsenäisenä kanavavalintana. Vaikuttajamarkkinoinnista puhuttaessa kuulee kuitenkin toistuvasti muutamia sitkeitä mielikuvia, joita puretaan seuraavassa neljän myytin muodossa.

Myytti 1: Blogit ovat kuolemassa

Eri asiayhteyksissä olen kuullut puhuttavan, että blogien suosio laskee muiden some-kanavien kustannuksella. Tutkimustulosten valossa blogien tulevaisuus ei kuitenkaan ole vaakalaudalla.

Yli 70 prosenttia 15–56-vuotiaista suomalaisista lukee kotimaisia blogeja vähintään kuukausittain (Dagmar ja PING Helsinki 2017).  Blogien lukeminen on yleisintä 15–49-vuotiaiden naisten keskuudessa, joista 83 prosenttia lukee kotimaisia blogeja (Dagmar ja PING Helsinki 2018). 91 % vaikuttajien seuraajista aikoo seurata blogeja yhtä paljon, kuin tähänkin asti – 3 % suunnittelee jopa lisäävänsä blogien kuluttamista (Babler 2018). Lifestyle- ja harrastusblogien ohella myös erilaiset yritysblogit ovat nostaneet suosiotaan huimasti.

Voisiko siis olla niin, että Instagram ja YouTube ovat kanavina trendikkäämpiä erityisesti some-skenen ulkopuolelta katsottuna, mikä aikaansaa illuusion blogien suosion laskusta? Blogit ovat vakiinnuttaneet paikkansa mediakentässä, eikä niitä tarvitse enää ihmetellä.

Myytti 2: Vaikuttajat tekevät mitä vain rahasta

Vaikuttajamarkkinoinnin kehittyminen on mahdollistanut some-vaikuttajille lisätienestien hankkimisen omien sosiaalisen median kanavien kautta. Taitavimmat some-vaikuttajat ovat kääntäneet kanavansa ammatiksi ja kokopäivätyöksi. Vaikka some-vaikuttajilla on laskut maksettavana ja leipä kannettavana pöytään, ei ammattimainen some-vaikuttaja tee vaikuttajayhteistyötä pelkästään rahasta.

Suosittelu on äärimmäisen tehokasta markkinointia – mutta vain, jos suositus on aito ja tulee suoraa sydämestä. Ammattitaitoinen vaikuttaja valitsee siis yhteistyökumppaneikseen vain sellaisia brändejä, joita voisi suositella muutenkin. Some-vaikuttajan tärkein valuutta on tämän uskottavuus seuraajiensa keskuudessa, eikä tätä voi vaarantaa tekaistuilla suosituksilla (ks. lisää bloggaajien arvoista Kääriäinen 2014). Asianmukainen korvaus täytyy vaikuttajalle kuitenkin maksaa, eikä esimerkiksi alekoodin tarjoaminen vaikuttajalle riitä palkkioksi.

Myytti 3: Vaikuttajamarkkinointi sopii vain päivittäistavaroiden markkinointiin

Markkinoitavan brändin, tuotteen tai palvelun sisällön sijaan vaikuttajamarkkinoinnissa ensisijaista on, onnistutaanko valittujen vaikuttajien kanavien kautta tavoittamaan haluttu kohderyhmä. Kun haluttu kohderyhmä tavoitetaan ja yhteistyöhön löydetään vaikuttajia, joilla on aito tarttumapinta haluttuun asiaan, on yhteistyöllä vain taivas rajana.

Vaikuttajakampanjan relevanssi menee siis kaiken muun edelle. Vaikeistakin aiheista voidaan puhua some-vaikuttajien kautta menestyksekkäästi, kuten esimerkiksi Plan International Suomi on osoittanut nimeämällä kolme bloggaajaa Planin Tyttöjen oikeuksien lähettiläiksi. Vaikuttajamarkkinointi sopii itseasiassa erityisen hyvin arvovetoisen, hight-interest-kuluttamisen ajuriksi.

Tänä vuonna myös B2B-vaikuttajamarkkinointi on ottanut ensimmäisiä järjestäytyneitä askeleitaan Suomessa, kun yrityksille suunnattuun vaikuttajamarkkinointiin keskittyvä Bonfire Agency perustettiin tammikuussa 2018. Myös lobbaaminen on ikiaikainen taiteenlajinsa, joka siirtyy yhä näkyvämmin myös verkkoon.

Myytti 4: Vaikuttajamarkkinoinnilla ei saada euroja viivan alle

Vaikuttajamarkkinointi on tehokas – ja jossain tilanteissa jopa ainoa – tapa tavoittaa tiettyjä kohderyhmiä aitoa ja uskottavaa sisältöä tuottavien mielipidevaikuttajien avulla. Vaikuttajamarkkinoinnin rooli kuluttajien ostopäätökseen vaikuttavana tekijänä on kasvussa. Kuluttajat luottavat blogeissa lukemaansa sekä somessa näkemäänsä suositteluun jopa enemmän kuin perinteiseen mainontaan (Dagmar ja PING Helsinki 2018).

Sosiaalinen media toimii parhaiten vuorovaikutuksen rakentajana ja ylläpitäjänä, mutta myös taktinen menekinedistäminen on mahdollista vaikuttajien kanavissa. Esimerkiksi Salvequick kasvatti kuorintasukka-tuotteensa myyntiä yli 30 prosenttia pelkän vaikuttajamarkkinoinnin avulla. Luonnonkosmetiikan verkkokauppa Biodelly on puolestaan saanut lupaavia tuloksia liikevaihtonsa kasvuun pitkäjänteisellä yhteistyöllä some-vaikuttajien kanssa.

Myös vaikuttajamarkkinoinnille voidaan laskea ROI, kunhan kampanjan tavoitteet on määritetty oikein. Myynnin ohella kannattaa muistaa myös konkreettisemmin vaikuttajamarkkinointiin yhdistettävät, lyhyemmällä aikavälillä realisoituvat konversiot. Näitä ovat esimerkiksi yrityksen saamat uudet seuraajat, kuluttajien tuottamat sisällöt brändistä tai vaikkapa tuotenäytteen tilaajat.


Kirjoittaja Salla Erkkilä on Bablerin liiketoimintajohtaja, joka on seurannut vaikuttajamarkkinointia ja sen kehitystä sekä ollut kehittämässä vaikuttajamarkkinointia eteenpäin yli kymmenen vuoden ajan.

Seuraa Bableria Facebookissa, Twitterissä ja LinkedInissä!

 

Vaikuttajamarkkinoinnin käsiteviidakossa

Vaikuttajamarkkinoinnin käsiteviidakossa suunnistaminen voi tuntua paikoin haastavalta. Mitä tarkoittaa sisältöyhteistyö, entä mitä tekemistä PR:llä on vaikuttajien kanssa? Onko vaikuttajan kanssa tehty kaupallinen sisältö mainos? Lue alta pikaopas vaikuttajamarkkinoinnin peruskäsitteisiin!

Vaikuttajamarkkinoinnin muotoja ovat muun muassa sisältöyhteistyö vaikuttajan kanavissa (blogi, YouTube, Instagram, Podcast jne.), mutta yhtä lailla on myös sisällöntuotanto asiakkaan käyttöön ja asiakkaan some-tilien haltuunotot sekä erilaiset workshopit ja vaikkapa tuotekehitys. Myös vaikuttajiin kohdistuva suhdetoiminta on eräänlaista vaikuttajamarkkinointia, joka kuitenkin sekoitetaan usein sisältöyhteistyöhön.

PR:stä puhutaan, kun vaikuttajat saavat esimerkiksi tuotenäytteitä, kirjojen arvostelukappaleita ja tapahtumakutsuja – siis klassista suhdetoimintaa. Mainostajat erehtyvät kuitenkin välillä luulemaan, että vaikuttajan voi velvoittaa julkaisemaan tuotelahjoihin tai tapahtumiin liittyvää sisältöä omissa kanavissaan. Vaikuttajalla ei kuitenkaan ole mitään velvoitetta kirjoittaa niistä, eikä mainostaja voi etukäteen tietää, millaista sisältöjä (jos mitään) julkaistaan.

Sisältöyhteistyössä mainostaja puolestaan sopii yhdessä vaikuttajan kanssa yhteistyösisällön reunaehdoista ja julkaisuaikataulusta sekä vaikuttajan saamasta palkkioista – joka voi olla rahaa tai muunlaista vastinetta, jos vaikuttajan kanssa niin sovitaan. Yhteistyösisältö julkaistaan sovittuna päivänä ja vaikuttajalle maksetaan palkkio tehdystä työstä. PR-toiminnan sijaan sisältöyhteistyö on ainut tapa varmistua siitä, että mainostaja saa näkyvyyttä vaikuttajan kanavissa.

Kaikenlaisen vaikuttajamarkkinoinnin hyödyntämiseen pätevät samat säännöt kuin muuhunkin mainontaan: kuluttajalla on oikeus tietää, milloin häneen yritetään vaikuttaa kaupallisesti ja siksi mainoksen on aina oltava tunnistettavissa ja erotettavissa muusta sisällöstä. Vaikuttajamarkkinoinnin läpinäkyvyys on sen tehon ja uskottavuuden kannalta ehdottoman tärkeää. Tämän allekirjoittavat myös bloggaajat itse, joille läpinäkyvyys on keskeinen arvo (lue lisää täältä).

Kaupallisten yhteistyösisältöjen merkitsemistavat ovat selkiytyneet samaa tahtia vaikuttajamarkkinoinnin ammattimaistumisen kanssa. Erinäiset sääntelyelimet, kuten Kilpailu- ja kuluttajavirasto sekä viimeisimpänä myös Mainonnan eettinen neuvosto ovat ottaneet kantaa erityisesti blogeissa esiintyvän vaikuttajamarkkinoinnin merkitsemistapoihin. Mainonnan tulee olla tunnistettavaa kanavasta ja esitystavasta riippumatta. Uusien sisältö- ja mainosmuotojen syntyessä kaivataankin uusia merkitsemistapoja kaupallisille sisällöille.


Kirjoittaja Salla Erkkilä on Bablerin liiketoimintajohtaja, joka on seurannut vaikuttajamarkkinointia ja sen kehitystä sekä ollut kehittämässä vaikuttajamarkkinointia eteenpäin yli kymmenen vuoden ajan.

Seuraa Bableria Facebookissa, Twitterissä ja LinkedInissä!

5 vinkkiä – Näin hyödynnät vaikuttajan koko potentiaalin

Yhteistyö vaikuttajien kanssa on monipuolista ja tehokasta, kun muistaa pitää mielessä kokonaisuuden. Vaikuttajan omissa kanavissa on innokkaita seuraajia, jotka seuraavat vaikuttajan tekemisiä lähes päivittäin. Mainostajan kannattaa ehdottomasti hyödyntää koko potentiaali vaikuttajan osaamisesta. Kokosin 5 vinkkiä, jotka kannattaa muistaa vaikuttajayhteistyötä suunnitellessa.

  1. Osta kuvia ja/tai videoita mainoskäyttöön

Vaikuttajat ovat usein todella hyviä valokuvaajia ja videon tekijöitä. Kuvat ovat ammattimaisesti otettuja ja mielenkiintoisia, niitä voidaan käyttää printtimainoksiin tai asiakaslehtiin. Erilliset teaser- tai prerollvideot ovat helppoja hyödyntää esimerkiksi muissa sosiaalisen median kanavissa ohjaavina sisältöinä ja mainoksina pääkanavaan.

  1. Hyödynnä sisältöä omissa kanavissa

Mainostajan kannattaa jakaa yhteistyösisältöjä sekä muutenkin kertoa yhteistyöstä omissa sosiaalisen median kanavissa. Se ohjaa nykyisiä brändin seuraajia mielenkiintoisen sisällön pariin. Yhteistyönostojen tulee kuitenkin useimmiten ohjata alkuperäiseen lähteeseen eli vaikuttajan omaan kanavaan. Sisällön käyttöoikeuksista kannattaa sopia aina etukäteen.

  1. Vaikuttaja sisällöntuottajaksi brändin kanaviin

Vaikuttajat ovat tottuneita sosiaalisen median sisällöntuottajia. He tietävät, millainen sisältö toimii parhaiten esimerkiksi Instagramissa tai Snapchatissa. Sitä osaamista kannattaa hyödyntää. Anna vaikuttajan tuottaa omanlaista sisältöä brändin kanaviin viikon tai kahden ajan. Saatat huomata, että seuraajia on tullut lisää ja vuorovaikutus seuraajien kanssa on aktiivisempaa.

  1. Tapahtumat ja fanitapaamiset

Vaikuttajat ovat nykyajan julkkiksia. Heillä on vankka seuraajakunta, jotka haluavat ottaa fanikuvia vaikuttajan kanssa. Miksi et hyödyntäisi tätä erilaisissa tapahtumissa tai erillisen fanitapaamisen järjestämistä brändin tiloissa? Saat mahdollisesti täysin uusia asiakkaita tutustumaan tiloihinne tai vaikka uuteen tuotteeseenne.

  1. Vaikuttaja mainoskasvona

Vaikuttajamarkkinointi on yleensä yksi osa koko markkinointipalettia. Mikäli rakennat yhteistyötä vaikuttajan tavoittamalle kohderyhmälle, hyödynnä vaikuttajaa myös laajemmin brändisi mainoskasvona. Julkisuuden henkilöitä on käytetty TV-spottien ja erilaisten mainoksien kasvoina jo vuosia. Kokeile seuraavalla kerralla somevaikuttajaa kampanjan pääkasvona.

 


Kirjoittaja Satu Apukka on Bablerin myynti- ja markkinointijohtaja, joka kuluttaa päivittäin YouTube-videoita sekä tekee niitä myös itse omalle kanavalleen. Satu on työskennellyt useita vuosia vaikuttajamarkkinoinnin parissa.

Seuraa Bableria FacebookissaTwitterissä ja LinkedInissä!

Instagram ei ole mainostajan vapaata kenttää

Vaikuttajamarkkinointi Instagramissa on lisääntynyt merkittävästi viime vuosina. Monet unohtavat, että Instagramissa toteutettavaan markkinointiin pätevät samat säännöt kuin markkinoinnin perinteisiin muotoihin. Yleinen käsitys, että sosiaalinen media tai blogit olisivat markkinoinnin ”vapaata aluetta” ei siis todellisuudessa päde.

Instagram-mainonnan osalta merkittävin laki on kuluttajansuojalaki. Kuluttajansuojalain markkinointisäännökset velvoittavat aina ensisijaisesti elinkeinoharjoittajaa eli sellaista tahoa, joka harjoittaa yritystoimintaa. Kuluttajansuojalain 1 luvun 5 §:n mukaan elinkeinonharjoittajalla tarkoitetaan luonnollista henkilöä taikka yksityistä tai julkista oikeushenkilöä, joka tuloa tai muuta taloudellista hyötyä saadakseen ammattimaisesti pitää kaupan, myy tai muutoin tarjoaa kulutushyödykkeitä vastiketta vastaan hankittaviksi. Jos yritys pyrkii mainostamaan tuotteitaan vaikuttajan Instagram-tilin kautta, on yrityksellä velvollisuus noudattaa aina kuluttajansuojalain säännöksiä. On tärkeää huomata, että Instagramin vaikuttaja voidaan myös katsoa lain tarkoittamaksi elinkeinonharjoittajaksi. Tällöin hänen on itse huolehdittava mainonnan tunnistettavuudesta kuluttajansuojalain mukaisesti.

Kuluttajansuojalain 2 luvun 4 §:n mukaan markkinoinnista on käytävä selkeästi ilmi sen kaupallinen tarkoitus sekä se, kenen lukuun markkinoidaan. Säännöksen perustelujen (HE 194/2001) mukaan 4 § koskee markkinointia yleisesti riippumatta siitä, mitä välinettä markkinointiin käytetään. Kuluttajan pitää siis aina tietää, että häneen pyritään jollain tavalla vaikuttamaan kaupallisesti.

Kuluttajasuojalain tarkoittama markkinoinnin käsite on laaja. Sillä tarkoitetaan kaikkea kaupallista viestintää, jolla pyritään tuotteen tai palvelun myynnin edistämiseen. Mainonnan eri muodot ja Instagram-mainonta kuuluvat siis kuluttajasuojalain piiriin.

Käytännön ohjeita yrityksille

Jos yrityksenä teette kaupallisia yhteistöitä Instagram-vaikuttajien kanssa, antakaa aina selkeät ohjeistukset koskien piilomainontaa ja mainoksen tunnistettavuutta. Kun hyvät ja selkeät ohjeet on laadittu, niin mainosyhteistyön tekeminen on kaikille osapuolille selkeämpää. Kunnollisen yhteistyösopimuksen tärkeyttä ei voi myös liikaa korostaa.

Jos varsinaisesta yhteistyöstä ei ole sovittu osapuolten väillä, vaan yrityksenä lähetätte esim. Instagram-vaikuttajille tuotteitanne tai kutsuja erilaisiin tilaisuuksiin, niin kyse on myös markkinointitarkoituksesta eli selkeänä tavoitteena on saada tuotteet tai palvelut esille vaikuttajan Instagram-tilin seuraajille. Tällaisessa tapauksessa yrityksen kannattaa neuvoa tai ohjeistaa Instagram-vaikuttajaa toimimaan niin, että yhteistyöstä tai vastikkeettomien etujen vastaanottamisesta kerrotaan avoimesti kuvien tai videoiden yhteydessä. Vaikka yhteistyöstä ei suoranaisesti ole sovittu, niin tosiasiassa Instagram-vaikuttaja markkinoi tuotetta tai palvelua yrityksen lukuun, vaikka mitään velvollisuutta siihen ei ole.

Jos Instagram-vaikuttaja arvioi saamaansa tai itse hankkimaansa tuotetta, palvelua tai muuta etua omin sanoin Instagramin Storiesin puolella, katsoja ei voi aina tietää, onko kyseessä maksettu mielipide eli mainontaa yrityksen nimiin vai spontaanisti ilman etuja syntynyt vaikuttajan oma mielipide, ellei sitä tuoda tekstiruudulla tai videossa selkeästi esiin. Kuten yllä, jos tuote on lähetetty Instagram-vaikuttajalle yrityksen toimesta, yrityksen kannattaa aina varmistua, että kunnon ohjeistus on annettu mainonnan tunnistettavuudesta.

Jos yritykselläsi on oma tili Instagramissa, tilistä tulee käydä selkeästi ilmi, että tilin ylläpitäjänä on yritys. Yritys ei saa tekeytyä kuluttajaksi esim. luomalla valetilejä Instagramiin. Yritys ei myöskään saa valjastaa omia työntekijöitään mainostamaan yrityksen tuotteita yksityishenkilöiksi tekeytymällä on tilanne mikä tahansa.

Markkinointitavat voivat siis olla hyvin erityyppisiä, mutta tuotteen mainostajalla on aina täysi vastuu toiminnastaan ja käyttämästään markkinointitavasta. Yrityksen tulee aina varmistua siitä, että piilomainontaa ei harjoiteta.

Mikäli haluat kuulla aiheesta lisää, niin järjestämme yhdessä Bablerin ja Fondian kanssa torstaina 19.4.2018 somebrekkarin. Paikkoja on vielä muutama vapaana ja tilaisuus on maksuton. Lisätietoja aamun ohjelmasta löydät täältä.


Kirjoittaja Nea Welling toimii lakimiehenä Fondia Oy:ssä ja hänellä on vuosien työkokemus markkinointi- ja viestintäalalta eri tehtävistä ennen lakimiesuraa. Nea bloggaa ja kouluttaa säännöllisesti sosiaaliseen mediaan ja markkinointiin liittyvistä juridisista kysymyksistä.

***

Seuraa Bableria Facebookissa, Twitterissä ja LinkedInissä!