Voiko vaikuttaja puhua koronasta?

Ei ole ammattiryhmää, jota koronaviruksen aiheuttama epidemia ei jollain tavalla koskettaisi. Pehmopaperitehtaassa sekä käsidesin ja einesvalmistajan linjastoilla pitää kiirettä, kun taas palveluliiketoiminta on täydellisessä myllerryksessä. Artistit, puhujat, kouluttajat ja personal trainerit etsivät raivoisasti tapoja siirtää kohtaamiset verkkoon, etätyösovellukset ovat pompsahtaneet ladatuimpien listalle ja Altian osake on nousussa. Voittajiin kuuluvat myös mediatalot sekä sosiaalisen median alustat, sillä kuluttajat surffaavat nyt niin että laajakaista natisee. Tarvetta on sekä asia- että viihdesisällöille – ja näiden tarpeiden kanssa käännytään myös vaikuttajien puoleen.

Poikkeustilanteen aiheuttaman tiedon, seuran ja vertaistuen kaipuun näkee Bablerin analytiikasta: blogien kävijämäärät ovat nousussa ja blogipostausten pitkä häntä voimistuu samalla kun kanavien seuraajamäärät ja sitoutuneisuusprosentit kasvavat. Vaikuttaja auttaa käsittelemään vaikeaa aihetta yleisölleen ymmärrettävällä ja relevantilla tavalla. Toisaalta sisältöjä on myös aikaa kuluttaa.

Eristäytymisen aiheuttamaan seuran- ja tekemisen puutteeseen vaikuttajat ovat vastanneet kiitettävän rikkailla sisällöillä ja intensiivisellä läsnäololla. Vaikuttajat live-kokkaavat instagramissa, jakavat vinkkejä kotijumppaan, julkaisevat rauhoittavia aaltovideoita tai viihdyttävät yleisöään järjestämällä Fb-sivullaan perjantai-illan kalsarikännit. Arkea se on virtuaaliarkikin.

Vaikuttajien roolin on ottanut vakavasti myös valtioneuvosto. Tällä viikolla startattu #faktaakoronasta-projekti syntyi nimenomaan yhteiskunnallisesta tarpeesta varmistaa, että vaikuttajat käyttävät asemaansa kansanterveyden näkökulmasta vastuullisesti ja terveyteen liittyvä keskustelu perustuu faktoihin. Vaikuttajat ovat tietenkin kampanjassa mielellään mukana: yleisön luottamus on vaikuttajan työn perusta, josta ei voi koskaan tinkiä.

Kriisistä saattaa seurata jotain hyvääkin. Vaikuttajamarkkinoinnin onkin jo aika palata juurilleen: vaikuttavuuteen. Luotetut vaikuttajat erottuvat julkkiksista juuri yleisösuhteensa kautta. Jos yleisösuhde on kunnossa, vaikuttajan uskottavuus riittää niin vakavien viestien välittämiseen kuin läpinäkyvään kaupallisuuteenkin. Ajankohtaiset suosittelut ja kokemukset kiinnostavat yleisöä siinä missä muukin sisältö.

Vaikuttajamarkkinointiin sopii aina ajankohtaisuus. Juuri nyt kysyntää kohdistuu päivittäistavaroiden verkkokauppoihin, digitaalisiin viihde- ja kuntoilupalveluihin, etätyön mahdollistaviin ratkaisuihin sekä ravintoloiden kotiinkuljetuksiin. Ja mikä mahdollisuus onkaan nyt pitkäjänteisissä ambassador-kampanjoissa, joissa vaikuttaja ja yritys kulkevat yhtä matkaa pitkään, myös kriisin läpi. Kukaan ei tiedä, milloin elämä palaa toimistoihin, kouluihin ja kaduille, mutta on varmaa, että se palaa. Tuttu, yhteistyöhön sitoutunut vaikuttaja voi pitää tulta yllä myös muutoin hiljaisena aikana. Vaikuttajan on helppo puhua suomalaisen yrittäjän puolesta, hänhän on sellainen itsekin.

See you on the other side, toivottavasti pian.

Vaikuttavuusindeksi ennustaa, onnistuuko kampanja vai ei

Data pakottaa ajattelemaan vaikuttajamarkkinoinnin tuloksellisuutta uudella tavalla.

Ensimmäinen herätys vaikuttavuuden mittaamisesta tapahtui viitisen vuotta sitten. Aloitimme luonnonkosmetiikan verkkokauppakampanjan neljän keskisuuren vaikuttajan kanssa ja havaitsimme, että vaikuttajan omakohtainen kokemus oli tarinana ylivoimainen verrattuna samassa mediassa näkyvään display-mainokseen: sisältöyhteistyö tuotti 100 kertaa enemmän myyntiä kuin samalle yleisölle näytetty kuvallinen mainos. Toisin sanoen, vaikka yksittäisen vaikuttajan tavoittavuus oli pienen paikallismedian tasolla, vaikuttavuus oli suuri.

Suosittelu siis toimii, mutta miksi? Nähdäksemme kolmesta syystä:

  1. Vaikuttajilla oli auktoriteettia: he olivat uskottavia luonnonkosmetiikan käyttäjiä, jotka etsivät, testasivat ja hylkäsivät tuotteita ilman ylisanoja ja aasinsiltoja.
  2. Yleisö oli kiinnostunut aiheesta. Kohderyhmä oli valmis vastaanottamaan tietoa luonnonkosmetiikan käytöstä.
  3. Kampanja oli sitouttava. Suunnittelu tehtiin huolellisesti yhteistyössä vaikuttajien kanssa. Vaikuttaja ja yleisö opettelivat yhdessä käyttämään tuotteita ja keskustelemaan luonnonkosmetiikasta, jolloin tarinalle kehittyi draaman kaarta.

Jotta tämänkaltainen menetys olisi toistettavissa, tarvitsemme uuden vaikuttavuusmittarin, joka perustuu tutkimukseen. Dataan.

Perinteinen mainonta käy edelleen tavoittavuuskisaa, jossa radio, tv ja muut isot massamediat päihittävät vaikuttajat mennen tullen. Tavoittavuus kiinnostaa, vaikka se on mittarina epämääräinen. Konversioiden asettaminen vaatii syvällisempää ajattelua. Yhtä lailla kovasti pinnalla oleva brand match -ajattelu ei yksin edusta menestysreseptiä. Joskus brändiä edustaakin parhaiten täysin perinteisestä kohderyhmästä poikkeava vaikuttaja, koska häntä seuraa juuri oikeanlainen yhteisö. Loppuviimeksi kampanjan kohteena ei ole vaikuttaja vaan hänen seuraajansa.

Kun lähdimme kehittämään monipuolista, dataan perustuvaa mittaria, ihan ensimmäiseksi jouduimme miettimään, mitä vaikuttavuus on. 

Tavoittavuusluvut ovat ihanan selkeitä ja yleisesti ymmärrettyjä, toisin kuin vaikuttavuus, jonka kanssa harhailu alkaa jo peruskäsitteestä. Me ymmärrämme vaikuttavuuden henkilön X kykynä esittää asiansa uskottavasti yleisölleen. Jos henkilöllä ei ole uskottavuutta – substanssiauktoriteettia – käsitellä aihetta, vaikuttavuutta ei ole, vaikka tavoittavuutta löytyisikin. Auktoriteetin puute näkyy sisällöllisenä haparointina, mikä johtaa huonoon sitoutumiseen. Mainos ohitetaan mainoksena.

Vaikuttavuuden mittaamisen ytimessä on tieto. Me tutkimme vuosittain sopimusvaikuttajiemme yleisöt, jotta saamme relevanttia tietoa lukijasuhteesta, yleisön arvoista, asenteista sekä suhteesta kuluttamisen trendeihin. Datasta on helppo poimia olennaiset muuttujat kuten seuraamisen syyt ja yleisöä kiinnostavat puheenaiheet ja koostaa arvoihin perustuva yhteisökuvaus. Tästä kaikesta syntyy vaikuttavuusindeksi.

Perinteisiin mittareihin ja julkkiksiin tukeutuminen on turvallista ja johtoryhmälle on helppo esitellä reachia. Mutta vaikuttavuusindeksin tutkiminen ja vaikuttavuuden KPI:t tarjoavat paljon enemmän tietoa, joskus jopa sellaista, jota ei osattu kysyä, ja tuloa, jota ei osattu ennakoida. Onnistuneista kampanjoista syntyy mm. arvokasta hakukonelöydettävyyttä.

Vaikuttavuuden huomiointi ei kiistä tavoittavuuden merkitystä vaan korostaa näiden kahden strategista eroa: vaikuttavuutta tarvitaan erityisesti sen jälkeen, kun tunnettuustyö on aloitettu tai tehty. Vaikka kuluttajan ostoprosessin vaiheistus (AIDA-malli) on klassikko, ei se ole lopulta juurikaan vanhentunut. Vaikuttajamarkkinointi sopii erityisesti kolmeen viimeiseen kirjaimeen.

TLDR: Jos pyörittelet mielessäsi vaikuttajamarkkinoinnin mahdollisuuksia, etsi vastauksia seuraaviin kysymyksiin:
a) kenellä on halun lisäksi auktoriteettia vaikuttamiseen brändin puolesta?
b) millainen yleisö haasteeseen/tavoitteeseen sopii?
c) miten viestistä syntyy enemmän kuin mainos?
d) mitkä ovat tavoittavuuden ohella kampanjat mitattavat KPI:t?

Vaikuttajavalinta voi ratkaista, syntyykö vaikuttavuutta vai mainontaa

Tuloksellinen vaikuttajayhteistyön suunnittelussa tulee pitää tiukasti kiinni siitä, että lopputulokseksi saadaan muuta kuin vaikuttajan käyttämistä mainoskasvona. Asia liittyy suunnittelun alkuvaiheessa siihen, ketä vaikuttajia harkitaan mukaan yhteistyöhön. Jos sopivaa vaikuttajaa haetaan vain ilmiselvän tuntuisista brandmatcheistä, on vaara että vaikuttajan yleisö on jo valmiiksi marinoitu aihepiiriin ja brändeihin, ja  kaupallinen yhteistyö saattaa tällöin näyttäytyä liian ilmeisenä ja helposti ohitettavana.  Vaara on erityisen suuri, jos yhteistyön toteutuskin on tavanomainen.

Miten siis välttää mainostaminen ja luoda edellytykset vaikuttamiselle? Kolme pointtia:

  1. Kiinnostu ja kysele mukaan myös sellaisia vaikuttajia, jotka eivät ensimmäisenä tule mieleen ideaaleina brandmatchilta. Vaikuttajat valitsevat luontaisesti yhteistyökumppanit, jotka tuntuvat omimmilta ja eivät muodosta riskiä oman henkilöbrändin kannalta. Kun kerrot miksi brändisi on olemassa, annat vaikuttajalle mahdollisuuden oivaltaa ja tarttua tarinaasi.
  2. Brandmatch on pahimmillaan itsesensuuria – sen varmistelua, että yleisö nyökyttelee kun vaikuttaja tuo esille kyseistä brändiä. Kampanjasi ehkä nähdään, mutta yleisö ei nyökyttelyltään ehdi ajattele yhtään uutta asiaa brändistäsi. Vaikuttavuus kai kuitenkin oli lähtökohta?
  3. On kaunis mutta väärä oletus, että vaikuttajan yleisöt puoliautomaattisesti syövät vaikuttajan kädestä. Kaupallisten yhteistöiden kohdalla yleisö on pikemminkin hieman varpaillaan. Täysin ilmeiset yhteistyökumppanit voivat heikentää pitkässä juoksussa vaikuttajan uskottavuutta. Valmius omaksua vaikuttajalta asioita toimii parhaiten, kun vaikuttaja ruokkii seuraajaa uusilla ja yllättävillä näkökulmilla.

Yllätyksettömyyden seuraus on, että vaikuttajayhteistyön tulokset jäävät mainosnäyttöjen tasolla. Vaikuttajamarkkinoinnin asiantuntijuus on taitoa valjastaa vaikuttajat vaikuttamaan ja kytkeytymään asiakkaan liiketoimintatavoitteisiin. Tämä edellyttää kriittisyyttä vaikuttajayhteistyön suunnittelussa. Helppo tapa olla kriittinen, on kysyä toistuvasti ”emmehän vain ole käyttämässä vaikuttajaa mainostamiseen”.

Olemme toisinaan törmänneet kampanjoihin, jossa yleisöt ovat päässeet antamaan mielipiteensä, kuka vaikuttaja sopisi parhaiten tuomaan esille tuotetta. Varmasti näin löydetään ns. sopiva vaikuttaja, mutta liiketoimintavoitteen kannalta yleisön kykyä valita paras vaikuttaja on todella syytä epäillä.

Suomen suosituin vaikuttajaperhe muuttaa Bableriin!

Janne Naakka ja Valtteri Sandberg siirtyvät Bablerin vaikuttajatalon joukkoon suosituilla Youtube-, blogi- ja Instagram- kanavillaan. Samalla pariskunnan yhteinen Olohuone-podcast saa Bablerista uuden kodin.

Janne ja Valtteri ovat molemmat pitkän linjan mielipidevaikuttajia ja näyttävät suuntaa uskollisille, monille sadoille tuhansille seuraajilleen. Olohuone-podcast on pariskunnan ensimmäinen yhteinen vaikuttajakanava, jossa kuulijat kutsutaan Jannen ja Valtterin kotiin keskelle naurun remakkaa ja välillä uidaan syvissäkin vesissä tabuja rikkoen.

”Bablerilta saa apua sisällön suunnittelussa ja tuotannossa. He ymmärtävät jokaisen vaikuttajan olevan henkilöbrändi ja haluavat auttaa sen kehittämisessä. Erityisesti monikanavaisena perheenä Babler on meille hyvä talo, sillä heillä on monen vuoden laaja kokemus blogeista, sekä nykyään toimivat myös yhtenä merkittävimmistä podcast-tuottajista”, pariskunta perustelee tallivalintaansa.

Koko perhe vaikuttajakanavissa

Janne ”naaG” Naakan useita kertoja palkittu vaikuttaja on lajinsa itseoikeutettu valtias. Mediassakin useasti esillä oleva mielipidevaikuttaja loistaa myös yhtenä Suomen YouTube-, sekä Instagram -kulttuurin kirkkaimpana tähtenä. Janne tunnetaan myös ammattimaisista sisällöntuotantotaidoistaan.

Valtterin hyväntuulinen sisältö koukuttaa aitoudella, helposti lähestyttävyydellä ja laadukkuudella. Lifestyle-henkisissä kanavissaan Sandberg jakaa paljon omasta elämästään seuraajilleen sekä keskittyy myös kauneuteen ja muotiin.

Myös perheen ”lapsi” Lucky on Suomen seuratuimpia koiravaikuttajia, joka tavoittaa yli 40 000 seuraajaansa aktiivisella Insta-kanavallaan.

Nyt muutettuamme Bablerille yhteistyökumppaneilla on erinomainen tilaisuus ostaa monikanavaisesti kokonaisuuksia perheenjäsentemme kanavista tavoittaen eri kohderyhmiä”, Janne Naakka toteaa.

Paljon puhutaan, että markkinoinnin pitää olla vaikuttajalähtöistä, mutta harvoin se todella toteutuu. Bablerin tukiessa vaikuttajaa sisällön suunnittelussa ja tuotannossa, on heillä paremmat lähtökohdat suunnitella vaikuttajan sisältöön sopivia kampanjoita”, Valtteri Sandberg jatkaa.

”Janne, Valtteri, Lucky ja Olohuone-podcast tuovat uutta kohderyhmää ja kiinnostavia sisältöjä Bablerin edustamaan joukkoon. Olemme kovin iloisia tästä muuttokuormasta, mahtavaa päästä työskentelemään Suomen suosituimman some-perheen kanssa, ja tuottamaan sisältöä heidän huikealle puolen miljoonan seuraajajoukolle, riemuitsee Jenni Forsblom.

Tutustu vaikuttajiin:

Janne ”naaG” Naakka
YouTube https://www.youtube.com/user/jannenaaG
Instagram https://www.instagram.com/jannenaakka/
Blogi http://www.naag.fi/fi/

Valtteri Sandberg
YouTube https://www.youtube.com/user/vogueisonlypaper
Instagram https://www.instagram.com/valtterisandberg/
Blogi http://www.valtterisandberg.fi/

Lucky
Instagram https://www.instagram.com/luckywhiteprince/

Olohuone by Janne & Valtteri -podcast https://soundcloud.com/olohuonepodcast

Yhteistyökyselyt ja lisätiedot:

Jenni Forsblom
Liiketoimintajohtaja
jenni.forsblom@babler.fi
p. 041-535 9955

Vaikuttajien valinta ilman nimiä ja kasvoja?

Vaikuttajayhteistöiden suunnittelussa keskiössä on paras mahdollinen vaikuttajavalinta, se kuuluisa brandmatch. Millä perusteella brandmatchiin päädytään – seuraajamäärän, yleisöprofiilin vai kuvien perusteella? Jos brandmatch perustuu siihen, että vaikuttaja todella pitää tuotteesta tai palvelusta, ollaan ylitetty vasta ensimmäinen kynnys yhteistyön suunnittelussa. Vaikuttajayhteistöiden suunnittelussa hyvä ohjenuora on Bablerin uuden osakkaan, Tuomas Enbusken lause: ”Ja vaikuttajia ei jumankauta käytetä mainostamiseen”.

Miten suunnitella vaikuttavuutta ja välttää vaikuttajan käyttäminen mainoskasvona? Olemme rakentaneet tähän vaikuttajakohtaisen mittarin, jota kutsumme vaikuttavuusindeksiksi. Indeksi yhdistää laadullista ja määrällistä dataa vaikuttajan suhteesta seuraajiin. Keskeisin ajatus on, että vaikuttajalla tulee olla osoitettua auktoriteettia / puhevaltaa ko. brändin kategoriassa. Lisäksi yleisön tulee olla valmis kuuntelemaan vaikuttajaa tällä alueella. Myös teemasta käyty dialogi vaikuttajan ja yleisön välillä on yksi osa indeksiä. Yleisön koko, reach, on oletusarvoisena tekijänä osa indeksiä.

Indeksi on työkalu, jolla vältetään vaikuttajan käyttäminen pelkästään mainoskasvona. Se kohdentaa investointia yleisössä syntyvään vaikuttumiseen eikä vain tavoittavuuteen. Tavoittavuutta voi kasvattaa valitsemalla useamman vaikuttajan. 

Kuvittele tilanne, jossa edessäsi on vaikuttajakampanjan tarjous, jossa ei näy lainkaan vaikuttajien nimiä tai kasvoja. Niiden tilalla on sen sijaan tiedot vaikuttajan puhevallasta, seuraajien kuluttamiseen liittyvistä arvoista ja preferensseistä sekä tavoittavuudesta. Uskaltaisitko tehdä päätöksen? 

No – kyllä me Bablerissa ne kasvot ja nimetkin näytämme.

Nyt tuli vaikuttajajytky!

Kaksi nuorta naista eivät ymmärtäneet politiikasta mitään – heidän vaaliohjelmastaan tuli valtakunnallinen hitti

Maaliskuun lopussa julkaistu Nonsense Vaalispessu-podcast soi paraikaa kymmenien tuhansien nuorten aikuisten korvanapeissa. Ohjelman jaksot dominoivat röyhkeästi mm. iTunesin kuunnelluimmat podcastit – TOP-listaa ja valtakunnan lehdet kirjoittavat hämmästyttävästä ilmiöstä.

Ohjelman muoto ei sinänsä poikkea totutusta. Naiset kysyvät hauskasti rakennetuissa ohjelmaosioissa studiovieraalta kysymyksiä ja vieras vastaa. Samassa jaksossa puhutaan niin vieraan vatsavaivoista, tämän puolueen kannasta maahanmuuttoon kuin haavemaailman petikumppaneista. Ohjelman omalaatuisuus syntyy kaverillisesta tunnelmasta ja aidosta ymmärtämisen halusta. Alexa Dagmarin ja Linda Juholan podcastin häpeilemätön tietämättömyys ja ymmärrettävä, kapulaton kieli kiehtoo kuuntelijoita.
Kun vieras sanoo sanan hoitajamitoitus, tytöt kysyvät mitä se tarkoittaa. Vieraiden mainitsemista ”vaikeista sanoista” päivitetään myös Nonsensen Instagramiin Vaalispessu -sanakirjaa, jotta keskusteluissa olisi helpompi pysyä mukana.

Vaikuttajien studioon virtaa istuvia kansanedustajia ja puoluejohtajia

Ohjelmasarjan puolivälissä ovat vieraina käyneet jo mm. Emma Kari, Antti Kaikkonen ja Hjallis Harkimo. Seuraavaksi vuorossa ovat Sanna Marin, Silvia Modig ja Petteri Orpo. Vieraat on kutsuttu istuvista puolueista, yksi kustakin ja mukana myös Harkimo Liike Nytistä, avaamassa uudenlaista puolueetonta vaihtoehtoa.

Sarjan suunnittelussa tiedettiin, ettei nuorta kohderyhmää kiinnosta perinteinen väittely ja päälle puhuminen, vaan rakentava ja ymmärrettävä keskustelu. Tästä syntyi linjaveto, ettei vieraana olevaa ehdokasta suolata, eikä koiteta saada kiinni valheesta vaan häntä kuunnellaan ja annetaan yleisön tehdä omia havaintojaan.

Studiossa ja sen ulkopuolella vieraat ovat kuvailleet ohjelmaa ”mahtavan erilaiseksi positiivisella tavalla” sekä kilvan kiitelleet tekijöitä vaikuttavasta yhteiskunnallisesta teosta innostaa nuoria politiikan äärelle ja äänestämään.

Yleisö on innoissaan yhdessä oppimisesta

Yleisöltä satelee tuhansia palautteita, jossa kiitellään tekijöitä. Välillä kritiikkiä on tullut siitä, etteivät tytöt ole avanneet vaikeita sanoja riittävästi. Tällöin palautteen lähettänyt kuulija on nostettu esille selittämään sanaa tarkemmin.
Vaalispessussa opetellaan asioita yhdessä.

Yhteiskunnallinen vaikuttajateko

Vaalispessun menestys ei ole sattumaa, vaan vaikuttajamarkkinoinnin ammattilaisten vastaus nuorten matalaan äänestysaktiivisuuteen*. Viime eduskuntavaaleissa 18-34-vuotiaista äänioikeuttaan käytti vain hieman reilu puolet. Tekijätiimi halusi selvittää onko kyse siitä, ettei politiikka kiinnosta vai voisiko ongelma olla tavassa, jolla sitä perinteisesti käsitellään.

Vaikuttajatalo Bablerin tähdet, Alexa Dagmar ja Linda Juhola ottivat haastavan mission toteuttaakseen ja mediaksi valittiin naisten supersuosittu Nonsense podcast – kanava sekä sen Instagram.

Bablerissa harkittiin kaupallisen kumppanin liittämistä ohjelmasarjaan, mutta pian päätettiin, että missio viedään läpi omana hankkeena, yhteiskunnallisena vaikuttajatekona.

Loppu on menestystarinaa.

Jo tähän mennessä Vaalispessun jaksoja on kuunneltu lähes 100 000 kertaa. Podcastin tavoittavuus on kaikilla mittareilla erinomaisella tasolla, mutta tässä tarinassa vaikuttajatalon tiimille tärkeämpää on yleisön lähettämä palaute. Niissä koskettava viesti on, ettei politiikka ole koskaan kiinnostanut, ja nyt ohjelman myötä ei malta odottaa seuraavan ehdokkaan jaksoa.

Loppujen lopuksi tarinan todellinen mittari on nuorten äänestysprosentti, jonka toivotaan liikahtavan näissä vaaleissa positiiviseen suuntaan. Tällöin Alexa Dagmar ja Linda Juhola ovat tehneet vaikuttajakampanjan, jota eivät eläessään unohda.

Jaksot kuunneltavissa:









* Lähde: Wass, Hanna ja Borg, Sami (2016): ”Yhdenvertaisuus äänestyskopissa:äänestysaktiivisuus vuoden 2015 eduskuntavaaleissa”. Teoksessa Grцnlund, Kimmo ja Wass, Hanna (toim.) Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015. OMSO 28/2016. Helsinki: oikeusministeriö.

Babler – Vaikuttajamarkkinoinnin asiantuntijayritys

Contact Us
Privacy Settings
We use cookies to enhance your experience while using our website. If you are using our Services via a browser you can restrict, block or remove cookies through your web browser settings. We also use content and scripts from third parties that may use tracking technologies. You can selectively provide your consent below to allow such third party embeds. For complete information about the cookies we use, data we collect and how we process them, please check our Privacy Policy
Youtube
Consent to display content from Youtube
Vimeo
Consent to display content from Vimeo
Google Maps
Consent to display content from Google